KAURILA-MUSKON KYLÄSIVUT

Kaurila-Muskon neljä vuosisataa

Harrastustoiminta

Kaurilan martat

Immolan emäntä Maria Varonen oli Joensuussa tutustunut talousneuvos Augusta Laineeseen (o.s. Brander) ja hänen kauttaan marttatyöhön. Niinpä Maria Varosen innostuksen tuloksena perustettiin Kaurilaan oma marttayhdistys vuoden 1919 lopulla. Kaurilan naiset olivat jo tuolloin aikaansa seuraavia ja oma yhdistys saatiin toimintaan toisena koko pitäjässä (Tohmajärvelle oli perustettu marttayhdistys jo vuonna 1908).

Perustamiskokous tosin oli vähälukuinen, mutta jo ensimmäisen toimintakauden jäsenmääräksi saatiin 95 jäsentä. Määrän suuruuteen vaikutti Kaurilan laaja koulupiiri, jonka alueelta naiset innostuivat marttatyöhön mukaan. Myöhemmin nämä kylät muodostivat omat yhdistyksensä. Ensimmäisenä erosivat 1928 patsolalaiset, 1932 peijonniemeläiset ja viimein vuonna 1948 muskolaiset.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Kaurilassa valittiin Maria Varonen ja sihteeri - rahastonhoitajaksi Impi Simonen.

Kaurilan Marttayhdistyksen perustamisen aikaan elämä oli ankaraa ja puutteellista, joten neuvonnan kohteina olivat ravinto- ja vaatepulmat. Esim. pellavanviljely ja kankaankudonta nousivat kunniaan. Perustettiin kotipuutarhoja ja opetettiin juurikkaiden ja vihannesten käyttöä.

Erilaiset ruokakurssit ovat pysyneet marttojen toiminnassa mukana kautta koko historian. Vain aiheet ovat vaihdelleet.

Alussa oli huolena saada ruoka riittämään, mutta elintason noustua herkuteltiin jo liikaa sokerilla ja rasvoilla. Niinpä kuuluisa Pohjois-Karjala-projekti totesi karusti karjalaisen kansan terveydeltään perin raihnaiseksi. Siitäpä taas martat Pekka Puskan oppien mukaan karsimaan resepteistään liiat rasvat ja sokerit pois ja pitämään "Pitkän iän pitoja" malliksi muullekin kylän väelle.

Muskon martat

Erottuaan Kaurilan martoista 1948 muskolaiset muodostivat aluksi marttakerhon ja 4.3.1952 se rekisteröitiin Muskon Marttayhdistykseksi. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi Ida Varonen ja sihteerinä Toini Karvinen. Lisäksi johtokuntaan kuuluivat Linda Laakkonen, Anna Kiiski, Tyyne Pakarinen, Saimi Piiroinen ja varajäseninä Aino Korhonen sekä Sylvi Lötjönen. Vuosien saatossa ollut kaikenlaista toimintaa, on ollut kokoontumisia marttojen kodeissa ja tehty retkiä lähelle ja välillä kauemmaksikin.

Vähän vanhempi Muskon marttojen ryhmäkuva

Vuosina 1956 - 1961 Muskossa toimivat myös pikkumartat opettaja Hilkka Rädyn johdolla. Koululla toimi myös Rajaseudun kansankorkeakouluyhdistyksen alainen opintokerho, johon kuuluvat nuoret osallistuivat innokkaasti marttojen järjestämien iltamien ohjelman suorittamiseen.

Muskolaisten aloittaessa omaa toimintaansa, elämä oli vielä varsin puutteellista sota-ajan jäljiltä. Martat toimivat vuosia ompeluseuroina, joissa valmistettujen käsitöiden myynnillä ja ohjelmallisten iltamien tuotolla hankittiin varoja tyhjään marttakassaan.

Ohjelmallisia iltamia pidettiin mm. Niemelän ladossa, joka lakaistiin ensin talkoilla ja niin juhlasali oli valmis käyttöön. Ihmiset osallistuivat innokkaasti tilaisuuksiin, ja martat olivat tyytyväisiä. Tuloilla hankittiin astiasto, iso kahvipannu ja kattila.

Marttojen astioita vuokrattiin pientä vuokraa vastaan myös kyläläisten perhejuhliin. Juhlat pidettiin ennen vanhaan pääsääntöisesti kodeissa häistä hautajaisiin. Molemmat yhdistykset hankkivat myös kangaspuut, jotka olivat ahkerassa käytössä vuorotellen kunkin kotona.

Yhteispeliä

Vaikka Kaurilan ja Muskon martat muodostivat kaksi erillistä yhdistystä, niillä on ollut koko ajan paljon yhteistyötä. Opintokurssien aiheet ovat olleet pitkälti samoja. Yhteisiä talkoita ja juhlia on pidetty Kaurilan koululla sekä ikimuistoisia kilpailuja molemmilla kylillä. On otettu mittaa pesäpallossa ja varsinkin hiihdossa moneen kertaan.

Muskon marttojen mieleen on jäänyt erikoisesti pesäpallo-ottelu vuodelta 1972. Etukäteen pidettiin harjoituksia Ida Koposen heinäpellolla, jossa testattiin ketkä saivat mailan osumaan palloon. Juoksun harjoittelu taisi jäädä vähiin, koska kaurilaiset voittivat tämän Löppösen kentällä pelatun ottelun. Katsojia paikalla oli noin sata henkeä.

Martat ovat harrastaneet innokkaasti matkailua kotimaakunnan alueella ja toisinaan vähän kauempanakin. Yhteisiä retkiä on tehty mm. Korpiselkätalolle, Kolille, Bomballe, Savonlinnaan, Kuopioon ja Eeva Ryynäsen ateljeekotiin. Molemmissa Heinäveden luostareissa on käyty muutaman kerran. Teatteriesityksiä on katsottu Joensuun lisäksi mm. Savonlinnassa ja Kuopiossa. Kylpylät ja uimahalliretket ovat olleet suosittuja olon kohentajina talven keskellä.

Sekä Kaurilan että Muskon marttayhdistykset tekevät yhteistyötä Kaurilan Erän kanssa. Monien vuosien ajan ovat molempien kylien martat vuorotellen järjestäneet hirvipeijaiset koulun tiloissa. Kaurilan koulun remontin myötä on hankalasta koulukeittiöstä saatu nykytarpeita vastaava työtila kylän kokeille.

Kaurilan Erä

Kaurilan Erän hihamerkki

Perustava kokous pidettiin 4.6.1962 Heikki Saikkosella. Paikalla oli 17 edustajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Veikko Jolkkonen ja sihteeriksi Veikko Laakkonen. Kaurilan Erä hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 28.8.1962. Vuoden 2004 alussa perustajajäsenistä oli elossa vielä kahdeksan henkilöä.

Kaurilan Erä on virkeä yhdistys, johon kuuluu tällä hetkellä (2004) noin 50 jäsentä. Ukkoutumisesta on tuskin lähivuosina vaaraa, sillä joukossa on monia nuoria ja pari rohkeaa naistakin.

Kaurilan Erän jäsenet ovat metsästyksen ohessa olleet innokkaita rakentajia. Vuonna 1983 valmistui Muskoon Heikki Kinnuselta hankitulle maalle tilava nylkyvaja. Kaadetun hirven ruhon käsittely käy vajan suojissa kätevästi.

1993 jatkettiin rakentamista ja tuloksena syntyi nylkyvajan viereen "Mutteriksi" nimetty kota (ja myöhemmin toisaalle vielä "Pultti"). Kota on ollut muittenkin kyläläisten käytettävissä. Siellä on vietetty pikkujoulua, otettu porukalla vastaan uutta vuotta ja juhlittu synttäreitä. Kodan keskellä sijaitsee tulisija, jossa voi paistaa makkaraa ja keitellä kunnon pannukahvia.

Aivan rakennusten vierellä sijaitsee kylän urheilukenttä, jolla on harrastettu mm. lentopalloa. Talven tullen kentälle voi jäädyttää luistinradan.

Kaurilan Kylätalohanke

Pentti uudistamassa vanhan parioven puolikasta

Vuonna 2003 Kaurilan Erä hankki kunnalta omistukseensa Kaurilan 100- vuotiaan lakkautetun kansakoulun. Siitä remontoitiin EU:n Leader+ -hankkeen turvin kylätalo koko kylän yhteiseen käyttöön.

Talossa sijaitsee arvokas koulumuseo, johon toteutettiin sota-ajasta kertova nurkkaus. Siellä voi tutustua tuon ajan valokuviin ja esineisiin mm. lottapukuihin.

Talon käyttösuunnitelmaan kuuluvat tavanomaisten hirvipeijaisten, pikkujoulujen ja juhannusjuhlien lisäksi myös eriaiheiset kansalaisopiston piirit. Paljon toivomuksia on tullut mm. perinnepiiristä, liikunta- ja käsityöpiireistä.

Käyttömenojen kattamiseksi kylätaloa vuokrataan myös juhlakäyttöön. Esim. syntymäpäivien ja häiden pitopaikkana kylätalo tarjoaa ainutlaatuiset puitteet.

Kaurila-Muskon Kyläyhdistys

Kaurila- Muskon Kylätoimikunta perustettiin vuonna 1981. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tuomo Vänttinen ja sihteeriksi Eini Niemelä. Kylätoimikunta aloitti työskentelyn kunnioitettavalla ripeydellä kylän toiminnan elvyttämiseksi.

Jo saman vuoden aikana saatiin kunnallinen vesijohto kylälle. Monessa taloudessa iloittiin ruosteisen veden jälkeen pyykkien valkoisuudesta. Ahkera työ kylän hyväksi palkittiin Pohjois- Karjalan "Vuoden kylä"-arvolla.

Vuosien ajan kylätoimikunta toimi vilkkaasti järjestäen asukkaille erilaisia tilaisuuksia, mutta lamavuosien aikaan kylätoimintakin lopahti.

Vuonna 2003 Kaurilan kylätalohankkeen käynnistyttyä elvytettiin kylätoimikuntakin. Toiminta aloitettiin vilkkaasti juhannusjuhlalla, jossa kyläläisille esiteltiin ohjelman lomassa talohanketta.

Marketta Karhu ja enonkoskelaiset Reeta ja Isto Suominen Pajarinhovissa

Sittemmin kerättiin romuja, siistittiin tienvarsia ja esiteltiin kylää siellä sun täällä. Katseltiin kylää traktorin peräkärryllä tehdyllä kyläkävelyllä ja ennen kaikkea opeteltiin tekemään asioita yhdessä ja viemään tietoa kyläläisten toiveista eteenpäin ylemmille päätöksentekijöille.

24.3.2005 kylätoimikunta hyväksyttiin yhdistysrekisteriin ja nimi muuttui Kaurila-Muskon Kyläyhdistys ry:ksi. Kyläyhdistys perustettiin kylätoimikunnan tilalle, koska rekisteröityneellä yhdistyksellä on paremmat mahdollisuudet hakea hankerahoitusta eri lähteistä.

Yhdistyksen ensimmäinen suurempi urakka oli ESR pienhanke- rahoituksella toteutettu "Sininen Tie Siistiksi" kesällä 2005. Tohmajärven kunnan maaseutulautakunta myönsi yhdistykselle kylien kehittämisavustusta ja sivistyslautakunta kulttuuriavustusta.

Okkulan uimaranta on saanut uuden laiturin ja Kaurilan koulumuseo avannut ovensa yleisölle. Lisää suunnitelmia ja talkoita viritellään kaiken aikaa koko kylän yhteiseksi hyväksi.

21.1.1986 perustettiin Kaurila-Muskoon Pohjois-Karjalan ensimmäinen nuorten kylätoimikunta.

Puheenjohtajaksi valittiin Helinä Leppänen, varapuheenjohtajaksi Janne Mikkonen ja sihteeriksi Eija Jänönen. Muut jäsenet olivat Aki Karhu, Mika Pakarinen, Minna Paappanen, Paula Jänönen, Riikka Mikkonen ja Hanneli Leppänen.

Ensimmäisenä he päättivät perustaa piirustuskerhon sekä järjestää äitienpäiväjuhlan koululla.

Nuorten kylätoimikunta toimi vanhempien kylätoimikunnasta riippumattomana, mutta nuorten edustaja osallistui vanhempien kokouksiin. Toiminta loppui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua aktiivisempien nuorten muutettua muualle opiskelemaan.

© Marketta Karhu (2004 - 2006)

© Kaurilan Erä & Kaurila-Muskon Kyläyhdistys