KAURILA-MUSKON KYLÄSIVUT

Kaurila-Muskon neljä vuosisataa

Kaurilan Kisa

Kaurilan Kisa perustettiin 12.6.1946 ja vuonna 1951 sen nimi muutettiin Värtsilän Kisaksi.

Perustavassa kokouksessa oli läsnä 58 henkilöä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Reino Parkkulainen.

Kaurilan Kisa toimi Kaurilan ja Värtsilän alueella. Urheilulajeina olivat pesäpallo, suunnistus, yleisurheilu, jalkapallo ja hiihto. Urheilukentät toimivat Kusti Löppösen mailla vuosina 1946 - 1978.

Jo perustamisvuonna alettiin koota varoja toimintaa varten järjestämällä iltamia.

Kaurilan lava

Tanssitaanpa vieläkin: tanssipari kylätalolla

Vuonna 1952 rakennettiin koko Keski- Karjalan alueella hyvin tunnettu Kaurilan lava. Se sijaitsi kauniilla harjulla, jolta näkyi kolme lampea. Noin kymmenen vuoden ajan tanssin ystävät suunnistivat kesälauantaisin Kaurilan lavalle. Musiikista vastasivat sen ajan suosituimmat artistit, mm. Olavi Virta, Annikki Tähti, Martti ja Marjatta Pokela, Metrotytöt, Veikko Ahvenainen, Dallape muutaman soittajan voimin, Kutsusta lähtöisin oleva hanuristi Teuvo Ihanus ja tietenkin kylän oma poika Teuvo Varonen.

Myös kylän nuoret kiinnostuivat lavatansseista. Niinpä pari pirteää Muskon tyttöä päätti hankkia ensin tanssitaidon. Naapurin poika suostuteltiin pyörittämään sormella rikkinäistä gramofonia ja harjoitukset pidettiin lähellä sijaitsevassa autiomökissä.

Tansseihin ei kuitenkaan uskallettu pyytää kotoa lupaa eikä siten rahaakaan, vaan päätettiin mennä lavalle sitä ympäröivän piikkilanka-aidan alta. Terävä aita repäisi kiireessä toisen tytön uuteen kesätakkiin reiän. Tansseihin päästiin ilman lippua, mutta kotona jouduttiin puhutteluun.

Keväällä 1959 lavalla pidettiin iskelmälaulukilpailut. Säestäjänä toimi pieksämäkeläisen Ville Kohvakan orkesteri. Kilpailuun osallistui mm. Eila Väyrynen Värtsilästä ja 14-vuotias Katri-Helena Koistinen Uusi- Värtsilästä.

Yleisön mielestä Eila oli parempi, mutta asiantuntijaraatina toiminut orkesteri julisti Katri-Helenan voittajaksi. Tästä voidaan katsoa kaikkien tunteman Katri-Helenan pitkän uran alkaneen (ks. myös Valitut Palat 01/02).

1960-luvulla alettiin rakentaa aina vain isompia tanssilavoja ympäri maata. Niinpä idyllisen Kaurilan lavankin toiminta hiipui ja vuonna 1964 se myytiin Lauri Piiroiselle, joka lopulta purki sen.

Kaurila-Musko 2004

Kaurila-Muskon alueella asuu vakinaisesti noin kaksisataa henkeä. Kesän tullen lukumäärää kasvattavat kesäasukkaat ja muut lomalaiset.

Kylämme on läpikäynyt viime vuosikymmenien aikana samanlaisen kehityksen kuin useimmat muutkin maalaiskylät maassamme. Koulun lakkauttamisen jälkeen sulkivat ovensa ennen pitkää myös kauppaliikkeet, pankki ja posti. Joensuu- Sortavalarataa pitkin jyskyttelevät nykyisin vain tavarajunat.

Villa Kaurila

Komeasta asemarakennuksestamme ovat jäljellä enää muistot ja vesoittunut asemapiha. Kukapa olisi uskonut rakennuksen valmistuttua, että tasan sata vuotta myöhemmin talo kohoaisi uuteen uljauteensa Helsingin Meilahdessa huvila-alueella lähellä Seurasaarta.

Siellä se seisoo Villa Kaurila- nimisenä loistohuvilana. Porrasaskelma, jolla Mannerheim puhui sotilaille Kaurilassa vieraillessaan, on lehtijutun mukaan saanut ylennyksen puutarhan kivipöydäksi uudella kotipihallaan.

[EDIT:] "Paikkaa on kehuttu ja se tuntuu olevan kovin varattu..." [...] "Villa Kaurila on lopettanut toimintansa, omistaja asuu samassa rakennuksessa eikä ilmeisesti jaksanut enää pyörittää hotellia... Paikkana se oli kiva, mutta loppu mikä loppu." (Lähde: Naimisiin.info, 4.2.2006)

Luomua ja matkailua

Maatalousväestön lukumäärä on tälläkin alueella laskenut jyrkästi Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Vain muutama rohkea nuori on jäänyt jatkamaan isiensä työtä kotitilalleen. Joillakin työ hoituu ansiotyön ohessa. Varsin monet viljelijät ovat ikääntymisen ja jatkajan puutteen vuoksi päätyneet myymään peltonsa naapureille. Myös vallitsevat luopumiseläkelait ovat osaltaan vaikuttaneet tähän kehityssuuntaan. Kylän pellot ovat vuosien uurastamisen tuloksena varsin hyvässä kunnossa ja vallitsevan kehityksen seurauksena täältä löytyy jo useita EU-kelpoisia tiloja.

Maidontuottajien lukumäärä on pudonnut koko alueella kolmeen. Jopa Bertta ja Paavo Leppäsen aikoinaan seudun suurin navetta on tyhjentynyt ammujistaan. Helinä-tytär jatkaa tilan pitoa luomuviljelyllä.

Palaveri kylätalolla, etualalla AV-laptop, taustalla osanottajia

Palvelujen loppumisen seurauksena monet vanhukset ovat muuttaneet asumaan Tohmajärven Kemieen tai jopa Joensuuhun asti. Kylällä asuville vanhuksille on tarjolla kotisairaanhoitoa ja erilaisia hoiva-alan palveluja. Näiden kehittämiseen ja muiden alojen palvelujen tuottamiseen osallistutaan yhdessä Rajatien kylien kanssa.

Lähin asiamiesposti ja kyläkauppa sijaitsevat Niiralassa vilkkaan rajanylityspaikan tuntumassa. Uusi- Värtsilästä löytyy elintarvikekioski ja lähimmät pankin palvelut sijaitsevat Värtsilässä ja Tohmajärven Kemiessä.

Matkailijoille on tarjolla majoitusta ja erilaisia ohjelmapalveluja Ellilän matkailutilalla, ja Paavo Pakarisen Carelian Wild Guys kuljettaa erä- ja muita elämysmatkailijoita aina Venäjälle saakka.

Kaurila-Muskon alue on varsin viihtyisä maalaiskylä ja hyvällä yhteistyöllä voimme pitää sen jatkossakin yhtä miellyttävänä asuinympäristönä. Siihen meitä suorastaan velvoittaa kylämme yli neljän vuosisadan mittainen rikas historia.

Käytetyt lähteet

  • Tohmajärvi tuttavaksi: Tohmajärven kuntalukemisto
  • Jaana Juvonen: Vanhan Tohmajärven historia
  • Eini Parkkulainen: Kaurilan koulu 100v -juhlapuhe
  • Eini Parkkulainen: Muistojen poluilta poimittua
  • Rajavartiolaitos: Muskon vartion historia
  • Kaurilan marttojen 60v -juhlahistoriikki
  • Muskon marttojen 30v -juhlahistoriikki

Lisäksi kiitän kaikkia lukuisia yksityishenkilöitä, joilta olen saanut ensi arvoisen tärkeitä tietoja tämän historian kokoamisessa.

Mutta vielä on paljon tarinoita jäljellä, joita kannattaisi yhteisvoimin koota talteen tulevien sukupolvien luettavaksi.

© Marketta Karhu (2004 - 2006)

© Kaurilan Erä & Kaurila-Muskon Kyläyhdistys