KAURILA-MUSKON KYLÄSIVUT

Jätevesiosuuskunnan perustaminen Kaurilaan

Kaurilan kylätalolla pidettiin 9.5.2007 kyläkokous jätevesiasioiden merkeissä. Illan aikana kartoitettiin erilaisia jätevesien käsittelymahdollisuuksia, osuuskunnan toimintaa ja sen rahoitusmahdollisuuksia.

Asiantuntija-alustuksen pitivät Ari Heiskanen Ympäristökeskuksesta ja tekninen johtaja Seppo Siponen Tohmajärven kunnasta. Oman puheenvuoronsa käytti myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Eronen.

Kokouksen lopuksi valittiin jätevesiosuuskunnan valmistelutoimikunta, jonka tehtävänä on osuuskunnan sääntöjen valmistelu ja perustamiskokouksen koollekutsuminen.

Jos asut Kaurilan, Muskon tai Uusi-Värtsilän Kaurilan puoleisella laidalla ja et ole vielä ilmaissut kiinnostustasi jätevesiosuuskuntaan liittymisestä tai haluat lisätietoja hankkeesta, ota yhteyttä Reino Löppöseen (puh. 050 517 7854).

Lisätietoa ja oppaita vesivarojen käytöstä ja vesien suojelusta mm. ymparisto.fi: vesihuolto ja Europa: tiivistelmät lainsäädännöstä.

Alla on vuolassanaisempi kertomus illan aikana käsitellyistä asioista.


Runkoputki jo melkein Kaurilassa

Reino Löppönen esitteli jätevesien käsittelyn yleistilanteen. Nykyinen kunnan jätevesien runkoputki yltää Niiralasta Okkulaan ja toinen putki tulee Kemiestä Uusi-Värtsilään asti. Väliin jää muutama kilometri runkoputketonta aluetta. Kunnan jätevesisuunnitelmassa on merkintä, että tuollekin välille tulisi runkoputki tulevaisuudessa, mutta hanketta ei ole aikataulutettu mitenkään.

Asetuksen mukainen järjestelmä on oltava käytössä pohjavesialueella, johon lähes koko Kaurilankin alue kuuluu, jo vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaurilan alueella ei ole rakennettu vielä juurikaan omia jätevesijärjestelmiä.

Tuntuisikin vallan omituiselta, jos asukkaat rakentaisivat kukin oman jätevesijärjestelmänsä ja juuri, kun ne on saatu valmiiksi, kunta rakennuttaisi runkoputken Niiralasta Uusi-Värtsilään. Pitkän aikavälin suunnitelma nimittäin on, että myös Niiralan jätevedet käsitellään Kemiessä tai tulevaisuudessa jopa Kiteellä.

Mikäli jätevedet halutaan käsitellä keskitetysti, on syytä tarttua toimeen eikä jäädä odottelemaan. Pohjois-Karjalassa hankkeita on esillä useita. Kysely kyläläisille jätevesistä tehtiin keväällä ja jo siinä tuli parikymmentä kiinnostunutta.

Ympäristökeskus rakennuttajana ja rahoittajana

Jätevesien käsittelyyn on mahdollista perustaa osuuskunta samaan tyyliin kuin kylälle rakennettiin aikaisemmin puhtaan veden järjestelmä. Ari Heiskanen ympäristökeskuksesta esitteli erilaisia rahoitusmahdollisuuksia.

Ympäristökeskus rahoittaa valtion vesihuoltotöitä. Kyseessä on silloin sopimus runkojohtojen rakentamisesta. Vastapuolena on osuuskunta, joka suunnittelee ja Ympäristökeskus toimii rakennuttajana ja esim. kilpailuttaa urakat. Kustannukset on tähän asti jaettu 50/50, mutta nyt avustuksen osuus on tippumassa 30 prosenttiin.

Ympäristöministeriö myöntää myös vesihuoltoavustuksia, jotka ovat olleet "yhden putken töissä" (vain vesi- tai viemäriputki) 20 prosentin luokkaa.

#########

Rahoitusta on saatu joihinkin töihin myös EU1-tavoiteohjelman EAKR-rahoituksesta. Uusi ohjelmakausi alkaa loppuvuodesta 2007, joten vielä ei ole tiedossa, millaisin ehdoin rahoitus jatkuu, jos jatkuu.

Aiemmin näillä avustuksilla on tehty pieniä vesihuollon kehittämishankkeita, joissa avustus on ollut 50 prosenttia kuluista tai ylikin. Näillä varoilla on tehty mm. runkoputkesta lähteviä johtoja ja talokohtaisia pumppaamoja.

Useissa jätevesihankkeissa myös kunnat ovat tulleet vastaan 20-25 prosentin rahoituksella.

Heiskanen muistutti, että osuuskunta saa avustuksia paremmin kuin kunta: "Parempi toimia vaikka bulvaanina sen aikaa."Ympäristökeskuksen yleiskantana on, että kunnan tulisi rahoittaa suunnittelu ja Ympäristökeskuksen rakentaminen. Seppo Siponen varoitteli, ettei rahoitusta eikä aikaa suunnitteluun kunnalta liikene. Tarkan viemäröintisuunnitelman tekeminen on varsin hintavaa, n. 1500-2000 eur/km.

Muita mahdollisuuksia jätevesille pohjavesialueilla

Pohjavesien I luokka on tärkein suojeltava. II alue on vara-alue vedenottamoille tulevaisuuden tarpeita varten. Tällä alueella jätevesien käsittelymenetelmissä voi vähän joustaa, jos jonkin tietyn systeemin toteuttaminen on vaikeaa. Pohjois-Karjalassa on paljon harjualueita ja siksi paljon I ja II luokan maita.

Pohjavesialueella sijaitsevalla kotitaloudella on useita mahdollisuuksia jätevesien käsittelyyn, jos mahdollisuutta kunnalliseen viemäröintiin ei ole:

  • Umpisäiliö on varmin, mutta paljon vettä käyttävällä hintava tyhjennyskustannuksiltaan.
  • Panospuhdistamo laite maksaa noin 6000 eur. Siihen päälle vielä asennus ja luvat, jolloin hintaa kertyy yhteensä noin 7000-7500 eur.
  • Yksi mahdollisuus on myös tiivispohjainen (muovikalvo) maasuodatus, johon on lisätty tehostettu fosforin poisto. Järjestelmä maksaa noin 6000 eur.

Heiskanen muistutti, että pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton. Imeyttäminen ei ole lain hengen mukaista ja että pohjavesien pilaamiseen ei saa edes poikkeuslupaa.

LokaPuts -hankkeenPetri Kurki tekee neuvontaa ja arvioita sopivista käsittelymenetelmistä Pohjois-Karjalan alueella.

#########

Tärkeitä aikarajoja

Siponen vielä muistutti tärkeistä aikarajoista. Kaikilla talouksilla on pitänyt jo olla jätevesisuunnitelma ja selostus vuoden 2005 loppuun mennessä. Paperit tulivat aikoinaan kunnasta ja niitä on säilytettävä kiinteistöllä. Onkohan kaikilla tallessa?

Asutuksen mukaisen järjestelmän on oltava kunnossa vuoden 2011 loppuun mennessä pohjavesialuilla ja vuoden 2013 loppuun mennessä muilla alueilla.

Osuuskunnan edut

Seppo Siponen piti positiivisena asiana, että kylillä on itse lähdetty selvittämään jätevesiasiaa. Osuuskunnalla on paljon etuja. Kun maanomistajat itse ovat osuuskunnan jäseniä, on lupien hakeminen joustavaa. Maanomistajat pystyvät usein tekemään itse puunpoistot ja jälkityöt, jolloin osuuskunnan rahaa säästyy.

Viemäristön rakentamisen jälkeen järkevintä on luovuttaa järjestelmä kunnan huollettavaksi. Osuuskunnalla harvoin on resursseja huoltotöihin tai laskutukseen.

Siponen muistutti, että kaikkien asuttujen talouksien on liityttävä alueen yleiseen viemäröintiin, ellei pätevää perustetta ole esim. juuri kunnostettu oma jätevesien puhdistusjärjestelmä on riittävä poikkeus.

Tuomo Eronen totesi puheenvuorossaan, että kunnan on yritettävä katsoa tasapuolinen kokonaisuus ja rahoitus myös jätevesiasioissa. "Mitään rahastoa ei ole. Kaikki tehdään velkarahalla, mutta onhan se laki toteutettava."

Muista Pohjois-Karjalassa toteutettavista suunnitelmista Heiskanen kertoi, että esim. Käsämässä liittymismaksu on ollut 4000 eur. Jos taloudessa on valurautaviemärit, niiden uusiminen on tehtävä muoviputkiksi omalla kustannuksella.

#########

Mikäli kiinteistö ei kuulu kunnallisen veden piiriin, niin kannattaa harkita samalla kaivutyönvaivalla liittymistä sekä vesi- että viemäriverkkoon. Mikäli vesi tulee omasta kaivosta, mutta talous haluaa liittyä kunnalliseen viemäriin, voidaan vesijohtoon liittää oma vesimittari.

Osuuskunnan ensimmäisiä tehtäviä on esitys toiminta-alueesta kunnalle, joka laittaa sen nähtäväksi ja hyväksyy. Toiminta-alue on tarkoin suunniteltava kompaktin kokoiseksi niin että osuuskunnan rahkeet riittävät toteuttamiseen. Ulkopuolelle jäävien liittyminen on mahdollista, mutta kalliimpaa kuin alueella olevien. Myös jälkikäteen liittyvien maksut ovat suuremmat.

"Monille niin rakkaita ne vanhat paskakaivot ettei niistä haluaisi luopua", totesi Heiskanen rohkaistessaan ympäristöystävällisemmän jätteenkäsittelyn pariin.

Valmistelutoimikunta

Kaurilan jätevesiosuuskunnan valmistelutoimikuntaan valittiin:

  • Pekka Varis
  • Juha Saikkonen
  • Martti Kinnunen
  • Matti Repo
  • Kari Vornanen
  • Reino Löppönen (koollekutsuja)

Valmistelutoimikunta suunnittelee osuuskunnan sääntöjä ja toimintatapoja ja kutsuu koolle varsinaisen osuuskunnan perustavan kokouksen.

Jäädään siis kuulolle, milloin taas kokoonnutaan.


Takaisin ylös,   Paluu Ajankohtaista-sivulle

© Kaurilan Erä & Kaurila-Muskon Kyläyhdistys