Nähtävyydet ja kulttuurikohteet

Miten liitutaululle kirjoittaminen sujuu ja löytyisikö hyllystä se oma aapinen? Se selviää, kun tulet tutustumaan Koulumuseoon Kylätalolle.

Käy samalla ihmettelemässä Siirin patsasta, Patsolan koskea tai kiemurtele hiekkateitä polkupyörällä vanhaan malliin ihmetellen perhosia ja kuunnellen ruisrääkkiä.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, osa niistä löytyy Kaurilasta. Tässä muutamia:

• Kaurilan Koulumuseo
• Siviilisotavankien muistomerkki
• Siiri "Äitee" Rantasen patsas
• Keski-Karjalan kelkkareitit
• Jänisjoki: viehekalastusta ja melontaa

Kaurilan Koulumuseo

Kaurilan kansakoulu aloitti toimintansa 3.10.1898. Koulutoiminta päättyi keväällä 1973, jonka jälkeen koulu oli kyläläisten käytössä. Koulun entinen opettaja Eini Parkkulainen puuhasi entiseen opinahjoon koulumuseon muistoksi jälkipolville. Museo avattiin yleisölle vuonna 1983.

Kaurilan Kylätalon remontin yhteydessä museo sai väljemmät tilat entisestä alaluokasta. Siellä voi kokeilla, millaista on istua yli 100 vuotta vanhassa pulpetissa. Yhtä vanhoja ovat mm. opettajan pöytä, karttateline ja naulakko.

Myös rihvelitaulu ja myöhemmin käytetyt mustekynät ja -pullot löytyvät luokasta, samoin kuin arvokkaat opetuksessa käytetyt kuvataulut. Oppilaiden käsitöistä on näytteitä vuosien varrelta sekä niiden valmistamisessa käytetyistä välineistä.

Sota-aikana koulu oli mm. sotilas- ja siirtoväen majoitustiloina sekä sotasairaalana. Näistä ajoista muistona on lottapukuja ym. sota-ajan esineitä.

Koulun entinen oppilas mestarihiihtäjä Siiri "Äitee" Rantanen on lahjoittanut museoon kilpailuasun ja hiihtovälineitään.

Koulumuseo ja "Mannerheimin jalanjäljillä"- näyttely

Aukioloajat: 23.6.-17.8. päivittäin klo 10-15

Pääsymaksu: aikuiset 5 €, eläkeläiset 4 €, ryhmät (min. 10 hlö) 4 €/hlö, alle 15 v. ilmaiseksi.

Opastettu "historia-polku" lähiympäristöön 40 €.

Tiedustelut: Kaurila-Muskon Kyläyhdistys ry, puh: 050 517 7854/ Reino Löppönen.

Siviilisotavankien muistomerkki

22.7.2004 paljastettiin nurmeslaisen Pertti Tikkasen suunnittelema muistomerkki Kaurilan Kylätalon pihamaalla.

Muistomerkkihankkeen isä on soinilainen, itsekin sotavankina ollut Toivo Peura. Idean liikkeelle saattamisesta vastasi Suojärven pitäjäseuran puheenjohtaja Mauri Mahlavuoren ja kunniapuheenjohtaja Nestor Norpan muodostama toimikunta. Hankkeen päärahoittaja oli Suo-Säätiö.

Kun Tohmajärven kunta, Kaurilan Erä ja Kaurila-Muskon kylätoimikunta myös antoivat luvan muistomerkin pystyttämiselle, voitiin hanke toteuttaa.

Muistolaatan länttä kohti avautuva ympyrä kuvaa vapautta ja kyyhkyset kuvaavat viattomia ihmisiä, jotka tulevat avautuneesta ympyrästä, vankeudesta vapautta kohti.

Laatta on kiinnitetty Kaurilan entisestä asemarakennuksesta jäljelle jääneen kivijalan lohkareeseen, joka on siirretty Kylätalon pihamaalle.

Asemarakennus on purettu ja siirretty Helsingin Meilahteen ja siellä se tunnetaan Villa Kaurila -nimellä. Myös ns. "firman talo" on purettu. Sen pihamaalle pystytettyjen pitkien pöytien äärellä muonituslotat ruokkivat vankeudesta vapautetut. Katso Eini Parkkulaisen aikalaiskuvaus hyrsyläläisten paluusta.

Hyrsylän motti

Muistomerkki on pystytetty talvisodan syttyessä pääosin Suojärven pitäjässä siviilisotavangeiksi jääneiden muistoksi. Epäonnistunut evakuointi johti n. 2000 asukkaan jäämiseen "mottiin" Hyrsylän mutkaan. Joukosta suurin osa oli lapsia, naisia ja vanhuksia. Evakuointi oli kielletty rajakylistä ennen sodan syttymistä.

"Sisäministeri Kekkonen ei ollut halunnut evakuoida rajakyliä. Kaksi kertaa hän jätti puoltamatta valmista suunnitelmaa. Jotkut Hyrsylän mutkan asukkaat halusivat lähteä evakkoon oma-aloitteisesti, mutta heidät käännytettiin takaisin Suojärven rautatieasemalta. Miksi?" (Lähde: Janne Pyykkö, Interposolka 25.6.2003).

Neuvostoliiton hyökkäys tehtiin marraskuun 30. päivän aamulla kuudelta eri suunnalta kahden tunnin tykistökeskityksellä. Sitten tulivat valkoiset ratsut, hyökkäysvaunut ja viimeisenä sotilaat.

Asukkaat piileksivät aluksi metsissä, kellareissa ja ladoissa, joista käsin jotkut kävivät salaa ruokkimassa karjaansa. Kiinni jäämisen jälkeen vangit koottiin mm. kouluille, joista heidät kuljetettiin kuorma-autoilla kovassa pakkasessa yli kahden sadan kilometrin päähän vankileireille. Useita lapsia kuoli jo kuljetuksen aikana.

Siviilisotavankien palautus

25.5.1940 Neuvostoliitto palautti Kaurilan aseman läheisyydessä 1267 siviilisotavankia Suomen viranomaisille. He olivat kotoisin Suojärveltä ja Salmista ja olivat olleet Neuvosto-Karjalassa Interposolkan (Interposelok) metsätyökeskuksessa vankileirillä.

Tänä aikana vangeista menehtyi puutteellisen ravinnon vuoksi noin sata henkeä ja vapauteen päässeetkin olivat erittäin heikkokuntoisia. Kuljetuksen aikana monet olivat yhä pelänneet, että suunta on kohti Siperiaa.

30.5.1940 palautettiin samassa paikassa loput 490 suojärveläistä. He olivat joutuneet viettämään vankeusajan Kontupohjan Kaimaojan leirillä.

"Hyrsylän asukkaista [kuoli] leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomba-talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat iältään ainoastaan muutaman viikon ikäisiä. [...] Uhrien joukossa oli mm. karjalaisen lauluperinteen tunnettu vaalija, runonlaulaja Ogoi Määränen, joka oli kuollessaan 82-vuotias." (Lähde: Wikipedia)

Kaurilasta vapautettujen matka jatkui Helsinkiin täisaunaan ja sieltä eri puolille Suomea uusille asuinsijoille.

Tohmajärven uudella hautausmaalla lepää kuusi matkalla menehtynyttä vainajaa. Heidän muistokseen on pystytetty ortodoksinen krobu-muistomerkki.

(Lähteet: Gummeruksen Talvisota kronikka, Karjala-lehti, yksityisten henkilöiden kertomukset)

Takaisin ylös

Siiri "Äitee" Rantasen patsas

Kaurilan Okkulassa, Siirin aukiolla, hänen kotitalonsa läheisyydessä on entisen kaurilalaisen Veikko Räsäsen veistämä puinen Siirin patsas. Myös siihen on liitetty yhdet kilpasukset sauvoineen.

Kaurilan koulumuseossa on nähtävinä Siirin lahjoittamat edustus- ja kilpailuasu, monot ja hiihtovälineet sekä ensimmäinen palkinto naisten sarjassa vuodelta 1944.

 Kaurilan Siiri

Siiri Johanna Lintunen syntyi Anna ja Juho Lintusen kuusilapsiseen perheeseen 14.12.1924 Kaurilan Okkulassa.

Jo 15-vuotiaana hän sai huolehtiakseen koko perheen huushollin, kun äiti kuoli. Hoidettavaksi jäi kolme nuorempaa sisarusta ja karja. Veden perheen huolehtija joutui kantamaan korennolla mäen alta. Marjat ja sienet kerättiin lähimetsistä.

Kansakoulun tuleva olympiamitalisti kävi Kaurilassa. Koulutoverit muistavat, että Siiri lasketteli kilpaa poikien kanssa jyrkimmätkin mäet, joihin muut tytöt eivät uskaltaneet lähteä.

Nuoruudessaan Siiri oli töissä kunnalliskodilla karjapiikana. Sinä aikana hän aloitti varsinaisen kilpailu-uransa. Ensimmäinen piirimestaruus tuli v. 1944 Värtsilän kansallisissa kisoissa yli minuutin erolla muihin kilpakumppaneihin, vaikka varusteina olivat "tallukkaat ja kannantakaset".

Vuonna 1946 Siiri avioitui seppä, myöh. varastomies Kalle Rantasen kanssa ja perhe muutti v. 1951 Lahteen. Perhe oli jo kasvanut kahden poikalapsen myötä nelihenkiseksi. Työpaikka löytyi Lahden vaneri- ja huonekalutehtailta. Kilpaura jatkui Lahden Hiihtoseuran riveissä.

Muita Siirin urheiluseuroja olivat Wärtsilän Teräs, Joensuun Kataja ja Pertunmaan Ponnistus.

Koko kansan "Äitee"

Kilpaurheilijan elämä oli kovaa. Työn ja perheen hoidon lisäksi urheilijoiden piti tuohon aikaan rahoittaa itse leirit ja kilpamatkat. Rahakirjeitä ei urheilijoille jaeltu. Mutta joskus palkkioksi tuli käyttötavaraa, kuten kaasu-uuni, pyykkilinko ja matkaradio.

"Äiteeksi" Siiriä alkoivat kutsua Kymenlaakson kilpasiskot mm. Mirja Hietamies. Siiri kutoi leireillä vapaa-aikoinaan ja antoi kilpasiskoilleen neuvoja voitelusta ja harjoittelusta, eli toimi äidillisenä huolehtijana.

V. 1956 Cortinan olympialaisten viestin viimeisellä osuudella Siiri ohitti Neuvostoliiton hiihtäjän ja toi Suomen joukkueen ensimmäisenä maaliin. Siitä asti hän on ollut koko Suomen Äitee.

Vieläkin Siiri harrastaa innokkaasti kuntoilua. Hän kertoi entisellä koululla vieraillessaan hiihtävänsä vuodessa enemmän kuin kilpauransa aikana, koska eläkkeellä ollessa joutaa treenaamaan.

Urheilusaavutukset

Olympialaiset:

• 1952 Oslo: 10 km pronssi
• 1956 Cortina: viestikulta
• 1960 Squaw Valley: viestipronssi

MM-saavutukset:

• 1954 Falun: 10 km hopea, viestihopea
• 1958 Lahti: 10 km pronssi, viestihopea
• 1962 Zakopane: viestipronssi

• Hiihdossa 11 Suomen mestaruutta
• Maastojuoksussa henkilökohtainen ja joukkue SM
  (Wikipedia mainitsee myös maantiepyöräilyn SM:n)
• Finlandia-hiihdon nopein nainen 1976 ja 1977, mukana vielä 1996
• Vuoden naisurheilija 1954, -56, -58 ja -59

Siiriä on muistettu myös Lahdessa. Lahden Urheilukeskuksen hiihtostadionilla sijaitsee kuvanveistäjä Toivo Pelkosen luoma hiihtäjäpatsas (1998).